Noin vertailun vuoksi.
Siskoni lähtee tänään Dallasiin. Ja jatkaa sieltä Karibialle. Mukana yksi aviomies ja bikikit.
---
Mikä elämässäni oikein meni vikaan?
[palaan takaisin tullessani... se on tasan yksi yö, enempään en suostu...kuulitteko perhe!!!]
Ps. Nyt saa myös telkkarin integroituna jääkaappiin. Hienoa!
.jpg)
Photot by LumoIsäntä myhäilee, jotta tässäpä oiva perheen yhteinen harrastus. Minä en näe asiassa mitään hauskaa tallustellessani jonon viimeisenä kupsahdellen välillä nurin. Moinen puuhastelu on tuntunut myös huolestuttavan terveelliseltä.
Eilen isäntä onneksi palautti lumikengät.
---
....Ja toi tilalle näitä.
.jpg)
[voisiko joku taikoa tuon merenjään vierestä ja sen erinomaiset luistelumaastot huitsin nevadaan]
Asiantuntijuus rakentuu tiedoista, taidoista, kokemuksesta, luovuudesta ja älykkyydestä kokonaisuutena, mutta ei yleensä niistä yhdestäkään yksinään. Joskus tosin törmää rautaisiin asiantuntijoihin, jotka ilman koulutusta itseoppineina lyövät laudalta kenet tahansa. Työyhteisön erilaiset ihmiset voivat muodostaa yhdessä yhden "kokonaisen" asiantuntijan, parhaimmillaan asiantuntijaorganisaation tai ns. oppivan organisaation (joka on eri asia kuin asiantuntijaorganisaatio). ---Koulutuksen aikaansaamat tiedot ja taidot ovat tärkeitä, mutta koulutus tuottaa vasta potentiaalisia asiantuntijoita. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä, vaan sitä on osattava myös soveltaa mieluusti käytäntöön. Tarvitaan siis kokemusta, jonka tulee olla sanonnan mukaisesti "majakka, joka näyttää meille tietä, eikä laituri, johon kiinnitämme aluksemme". Kokemusperäistä tietoamme tulee pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja omia käsityksiä muuttamaan tarvittaessa. --- Perinteistä ja arvostettua teoreettista älykkyyttä ehkä vielä tärkeämpää on käytännön älykkyys ja tunneäly. Tunneälykäs henkilö kykenee hyväksikäyttää ympäristöä älykkyytensä tukena. Hän osaa nuuhkia ilmapiiriä, mielialoja ja organisaation hiljaista tietoa [tacit knowledge] sekä sovittaa oman toimintansa niiden perusteella. ---Työelämässä kohdattavat asiat ovat yhä useammin monimutkaisia, eikä niihin ole aina yhtä oikeaa ratkaisua, joka voitaisiin mekaanisesti löytää. Tarvitaan siis luovuutta, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja oivaltamista. Tyypillisesti luovuus henkilöityy usein organisaatiossa tiettyihin ihmisiin. ---Kyseenalaistaminen ja kriittinen arviointi ovat itseisarvoja. Ne mahdollistavat olemassa olevien totuuksien ja toimintatapojen arvioinnin ja kehittämisen. Tämä vaatii sekä yksilöltä että organisaatiolta rohkeutta olla eri mieltä asioista ja kykyä käsitellä erilaisia mielipiteitä ja ristiriitoja avoimesti. Tosiasiassa se taas on työyhteisössä yllättävän vaikeaa. Kriittisyys tarkoittaa myös kriittisyyttä itseänsä kohtaan: itsearviointia. Todellisen asiantuntijan näennäisesti helpon ongelmanratkaisun tai näppituntuman takana pyörii itse asiassa jatkuva itsearviointi, jonka perusteella asiantuntija korjaa tarvittaessa toimintaansa. --- Asiantuntijuus rakentuu aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Vuorovaikutus mahdollistaa oman tiedon jakamisen, toisten tiedon hyödyntämisen, tiedon jalostumisen; ympäristö toimii tällöin muistitukena, ajatusten ja ideoiden testipenkkinä ja tiedon lähteenä. Asiantuntijuus kehittyy parhaiten nimenomaan eritasoisten osaajien yhteisössä, tarvitaan siis sekä parempia, että heikompia osaajia. ---Asiantuntijan profiili: Asiantuntijalle tyypillistä on ratkaista ongelma niin, että se kasvattaa osaamista, kun taas ei-asiantuntija pyrkii karttamaan ongelmia ja etsii rutiineja.
Asiantuntija työskentelee oman pätevyytensä äärirajoilla nähden ongelmat mielenkiintoisina haasteina ja mahdollisuuksina omalle kehittymiselle.
Asiantuntija suhtautuu muutokseen ”positiivisessa odotustilassa”, muutos on mahdollisuus, ei uhka.
Asiantuntijalla kyky hahmottaa entistä laajempia kokonaisuuksia kasvaa.
Asiantuntijuus tuottaa työyhteisölle jatkuvasti kehittyvää tietoa. --- Ai miksikö kirjoitan aiheesta. Olen kyllästynyt kuulemaan seuraavaa: ”Ai, että mihin minun tekemiseni vaikuttaa?, no en minä vaan tiedä [eikä minua oikeasti edes kiinnosta], olen oppinut vain lukemaan nämä ohjeet, painamaan enteriä ja pitämään suuni kiinni”. Niin, ehkä se oma asenne on sittenkin tärkeintä.
.jpg)
Photo by LumoOikeasti asiantuntijoita tarvittaisiin jokaisessa työyhteisössä ja eri ammateissa. Toimistoissa, yliopistoissa, keittiöissä, sairaaloissa, tehtaissa. Missä tahansa työryhmässä. Johtajissa ja johdettavissa.
Asiantuntija on oman ammattinsa osaaja, joka osaa hyödyntää ympäristöä tehokkaasti työnsä tukena sekä jakaa omaa osaamistaan toisten osaamisen lisäämiseksi.
Ohessa ajatuksia herättävä lista jo vuosien takaa Helsingin yliopiston professori Anneli Eteläpellon laatimana. Eteläpelto on tehnyt uraauurtavaa työtä aikuiskasvatuksen, työyhteisöjen ja työssäoppimisen parissa.
---
Eli HARHAKÄSITYKSET asiantuntijuudesta:
- Asiantuntijuus liittyy vain korkeaan koulutustasoon
- Asiantuntijuus/experttiys edellyttää huippulahjakkuutta
- Asiantuntijatieto on pitkälle erikoistunutta kapea-alaista kirjatietoa
- Asiantuntijuus on yksilön pysyvä olotila
- Asiantuntijuus ja experttiys liittyvät vain tietotöihin ja tekniseen osaamiseen.
---
Lisää siitä, mitä on todellinen asiantuntijuus ja mikä on asiantuntijan profiili seuraavissa sepustuksessa.
- nukkumiseen 8 tuntia 11 minuuttia,
- kotitöihin 2 tuntia,
- television katselemiseen 2 tuntia 3 minuuttia,
- ruokailuun ja henkilökohtaiseen huoltoon tunti 56 minuuttia,
- matkustamiseen tunti 17 minuuttia,
- liikuntaan, harrastuksiin ja lepäilyyn tunti 3 minuuttia,
- sosiaaliseen kanssakäymiseen, opiskeluun, järjestötoimintaan ja kulttuuriin 57 minuuttia
- lukemiseen ja musiikinkuunteluun 43 minuuttia,
- naapuriapuun ja vapaaehtoistyöhön 11 minuuttia ja
- loput 10 minuuttia erittelemättömiin toimiin. ---
Yllä mainittuihin miesten ajankäyttölukuihin viitaten Tatu Hirvonen ja Esa Mangeloja nostavat kirjassaan esille kysymyksen, harrastavatko suomalaiset (miehet) lainkaan seksiä?
---
No sehän minuakin tässä kiinnostaa.
---
Vai mitähän tuo erittelemätön 10 minuuttia sisältää??
---
Muuten toivotan näillä sanoilla kaikille hyvää ystävänpäivää. Erityisesti niille minun omille arkunkantajilleni, joille olen tämän blogin osoitteen henkilökohtaisesti kertonut.
Salo toteaa seuraavasti: "Netissä kuka tahansa voi olla konsulentti, menekinedistäjä tai markkinointipäällikkö. Uutuustuotteiden valmistajat ovat jo hoksanneet, että netissä viidakkorumpu kumisee äänekkäästi. Verkkoviidakkorummun päristelijöitä kutsutaan Suomessa hopottajiksi."
Hopottaja kuuluu virtuaaliverkostoon, jonka jäsenille hän levittää sanaa markkinoitavasta tuotteesta: "Hopottajien käyttö on tuotteiden valmistajille erittäin halpa ja myös vaivaton viestintäkeino. Hopottaja ei saa tuote-esittelystä palkkaa, mutta kylläkin tuotenäytteitä ja muuta promootiomateriaalia."
Hopottaja voi olla myös arvaamaton. Hän voi haukkua markkinoitavan tuotteen halutessaan lyttyyn: "Mutta hopotukseen liittyy myös riskejä. Jos verkkokeskustelija ei pidä tuotteesta, hän saattaa mättää verkkoon hyvinkin tylyä tekstiä - pyytämättä ja yllätyksenä."
---
---
Vai oliko siinä sittenkin öön ja ään pilkut? En minä mikään höpöttäjä halua olla.
10 % siitä, mitä lukee 20 % siitä, mitä kuulee 30 % siitä, mitä näkee 50 % siitä, mitä sekä kuulee että näkee 70 % siitä, mitä keskustelee muiden kanssa 80 % siitä, mitä on itse mukana kokemassa 90 % siitä, mitä opettaa toiselle --- Kyllä näitä tutkimustuloksia voisi käyttää tehokkaamminkin hyödyksi kouluopetuksessa ja työssäoppimisessa. Etenkin noita 70, 80 ja 90 prosentin keinoja. ---Ihminen oppii
.jpg)
Photo by LumoYksittäisen kuntalaisen näkökulmasta kunta- ja kaupunkipäättäjät ovat avainasemassa siinä, miten vaikkapa terveydenhoito, perusopetus, omaishoito, katuvalot, viemäröinti ja maisemointi pisteytetään tärkeysjärjestykseen kotikunnassa. Tai mistä haetaan säästöjä.
En ole onnistunut löytämään sankoin joukoin hyviä kuntapäättäjiä. Olen etsinyt antaumuksella ja tiiviisti.---
Aistit olisi myös ihan hyvä pitää avoimina. Kuten näkö-, kuulo- ja ymmärtämisaisti. Lisäksi voisi omata jonkinmoisen oman arvomaailman, joka ohjaisi toimintaa.
.jpg)
Photo by LumoVeikkaisin, että erityisopetuksen ja kouluavustajien tarve ei kasvaisi aivan näin radikaalia vauhtia, jos lapsen ensimmäiset kouluvuodet kuluisivat pienessä lähikoulussa.
---
Sekä Kaura Viistolla pinnalla blogissaan, että Genoveeva omakohtaisine kokemuksineen puhuvat tärkeästä asiasta koskien lasten sosiaalistamisen "pakkoa" tiettyjen raja-arvojen sisälle. Tästä aiheesta kannattaa käydä lukemassa kyseisistä blogeista.
--
Loppujen lopuksi yksittäisen opettajan ammattitaito, halu, kyky ja etiikka ovat ratkaisevassa asemassa jokaisen koulutien taapertajan kohdalla. On olemassa upeita opettajia, jotka jaksavat aliarvostetusta työstään huolimatta. Ja sitten on toisenlaisia opettajia.
Talouskasvu ei voi olla loputonta, eikä se pelasta ihmiskuntaa.
Myös Osmo Soininvaara kyseenalaistaa loputtoman talouskasvun ideologian. Hänen haastattelunsa oli sanomalehti Keskipohjanmaassa 28.1.
Soininvaara toteaa "Maksamme talouskasvusta liian kovaa hintaa. Aikamme ahneus ei palvele edes omia itsekkäitä etujamme". Soininvaaraa on haastateltu hänen tammikuussa ilmestyneen kirjansa "Vauraus ja aika" tiimoilta.
---
Soininvaara käsittelee kirjassaan samoja asioita kuin Tatu Hirvonen ja Esa Mangeloja, joiden kirjasta sepustin 29.1. Pointti on se, että lisääntyvä kulutus ja materialistisuus eivät sittenkään tee ihmistä onnelliseksi, eivätkä ne takaa hyvinvointia.
Olen tismalleen samaa mieltä Soininvaaran kanssa siitä, että hokemat "On juostava kovemmin pysyäkseen paikallaan", "Vain taloudellinen kasvu turvaa työllisyyden" ja "Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus tarvitsee välttämättä taloudellista kasvua" joutaisivat roskikseen. Toivottavasti joku jossain kysyykin kaikilta kansanedustajaehdokkailta, että mihin loputon talouskasvun ideologia meidät johtaa?
---
Soininvaaran näkemyksen mukaan hyvässä yhteiskunnassa tehtäisiin vain tarpeellista työtä, eikä sidottaisi ihmisiä turhaan työhön, kuten nyt.
---Ja niinpä Osmon mielestä niiden ihmisten, jotka nyt työskentelevät vaikkapa mainonnan ja markkinoinnin toinen toistaan ihmeellisimmissä ja päällekkäisissä tehtävissä hienoine englanninkielisine titteleineen, pitäisi ohjautua todellisiin töihin.
---
Kuulitteko Marketing People, menkää oikeisiin hommiin sieltä! [Päivitys: onneksi se ei puhunut meistä ict-ihmisistä mitään]
"
".jpg)
[voisiko joku taikoa tuon merenjään vierestä ja sen erinomaiset luistelumaastot huitsin nevadaan]
.jpg){kind=link}