No can do
.jpg)
Photot by LumoIsäntä toi sitten lumikenkiä töistään kokeiltavaksi.
Lapset innostuivat asiasta ja viime päivät on pakkaslukemista välittämättä tarvottu pitkin maita ja mantuja pitkässä jonossa peräkanaa.
Isäntä myhäilee, jotta tässäpä oiva perheen yhteinen harrastus. Minä en näe asiassa mitään hauskaa tallustellessani jonon viimeisenä kupsahdellen välillä nurin. Moinen puuhastelu on tuntunut myös huolestuttavan terveelliseltä.
Eilen isäntä onneksi palautti lumikengät.
---
....Ja toi tilalle näitä.
.jpg)
No can do. Ei ikinä.
[voisiko joku taikoa tuon merenjään vierestä ja sen erinomaiset luistelumaastot huitsin nevadaan]
4 kommenttia:
oi, olen kateellinen. sekä lumikengistä että luikkareista.
Hei Merja,
nauroin hersyvästi kirjoittaessani omaa näkemystäni aiheesta. Olin lukenut tiiviisti myös Menevän miehen mallin retkiluistelu ajatuksia.
Muille lukijoilleni tiedoksi: Ne löytyvät muuten osoitteesta
http://www.sohvaperuna.blogspot.com/
Teillä vaikuttaa elämisentapa melko urheilulliselta. Minun onnekseni vaimo on meillä innostunut vain penkkiurheilusta.
Jussi: no sitähän lajia minäkin olen harrastanut jo pitkään antaumuksella.
Penkkiurheilussa on se hyvä puoli, että syylliset ja sankarit on erotettavissa selkeästi. Kotisohvaltakin katsottuna.
Lähetä kommentti