Ei sairastuta omnipotentiaan

Täytyy heti aluksi tähän kirjoitukseen liittyen todeta, että en ole feministi. Olen ateisti, optimisti, idealisti (merkityksessä epäkäytännöllinen haaveilija ja haihattelija), löysästi liberalisti ja painajaisissani alkoholisti.

Työelämässä en ole henkilökohtaisesti törmännyt lasikattoihin tai naisten sortamiseen. Itse asiassa olen tottunut melko tasa-arvoiseen työkulttuuriin ja fiksuihin, asiallisiin sekä reiluihin miehiin vähintäänkin yhtä paljon kuin vastaaviin naisiin. Sekä johtajissa, että johdettavissa.

Sorruin ostamaan omaksi Päivi Lipposen toimittaman kirjan Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa - nainen työelämässä. Kirja keskittyy lähinnä naisjohtajuuteen ja käsittelee mm. tätä lasikattoilmiötä, jolle on tyypillistä naisten urakehityksen pysähtyminen ylimmän johdon alapuolelle; mutta kirjassa puhutaan mielenkiintoisesti naisista työelämässä yleiselläkin tasolla.

Lipponen toteaa naisten pätevyydestä osuvasti: "Pankkiiri Björn Wahlroos on useasti toistanut upseerikoulutuksen auvoisuutta johtajien kouluttamisessa. Upseerikoulutus ansaitsee kunnian, mutta entä äidin työ? Se antaa paineensietokykyä, taitoa erottaa oleellinen epäoleellisesta ja organisoida tehtäviä, kykyä kannustaa, motivoida ja asettaa toisten etu oman edun edelle. Naisilla on oikeaa pätevyyttä, mutta se on väärällä tavalla hankittua".

Eräs kirjassa haastateltu naisjohtaja vastaa kysymykseen Miten naiset voivat puolustaa etujaan yritysmaailmassa? seuraavasti: "Naisten pitäisi olla ylpeämpiä siitä, mitä he tekevät. Naiset eivät ole tyytyväisiä suoritukseensa, jos se ei ole 10+. Naiset vähättelevät taitojaan. Miehiä ei yhtään hävetä kerskua omilla tekemisillään. Meillä naisilla olisi siinä opittavaa, että kehuisimme toinen toisiamme" Naulan kantaan, toistemme kehumisen sijasta meillä naisilla on kummallinen tapa olla kateellisia toistemme menestyksestä. Yksi naisjohtajista toteaakin suoraan: "Naiset eivät ole erityisen solidaarisia toisilleen. Naiset pyrkivät löytämään ja osoittamaan vikoja niistä naisista, jotka ovat menestyneet hyvin urallaan."

Yksi haastatelluista sanoo: "Nykyisin naisille tulee helposti sellainen omnipotentia, että pitää olla ura, kymmenen lasta, kirjoittaa runoja ja leipoa pullaa. Täytyisi ymmärtää, ettei kaikkea voi eikä tarvitse tehdä." Omnipotentia? (kuulostaa joltakin potenssin sukulaisesta) Vaatimaton sivistystasoni ei riittänyt ymmärtämään tuon hauskalta kuulostavan sanan merkitystä, ja piti kipittää heti nettiin sivistämään itse itseänsä. Sana merkitsee kaikkivoipaisuutta, uskomusta omasta kaikkivoipaisuudesta. Ja siitä muuten oli olemassa myös sanamuoto omnipotenssi...

Itse yhdyn täysin erään kirjassa haastatellun naispomon mielipiteeseen: "Eivät naiset luonnollisestikaan ole parempia tai eettisempiä kuin miehet, mutta naiset eivät ole myöskään huonompia. Naisten tapa toimia on tutkimustenkin mukaan erilainen kuin miesten."

Joten ollaan ylpeitä itsestämme, kannustetaan toisiamme ja muistetaan olla sairastumatta omnipotentiaan. Niin naiset kuin miehetkin.