Brändää osaamisesi ajoissa
Ai tämäkö? Se on minun ennustuspalloni. Photo by Lumo
Yritysfuturologi Tarja Meristö on ennustanut tulevaisuutta lasipallostaan Ratkaisu -lehdessä. Tai anteeksi maalaisuuteni, oikeammin sanoen hänen mukaansa "yritysfuturologin työ ei ole ennustamista, vaan signaalien ja trendien tutkimista ja tulevaisuuden skenaarioiden laatimista".
Meristö analysoi nykyaikaa seuraavasti: "Elämme 24/7/365 -elämää, jossa tapahtuu koko ajan ja jatkuvalla syötöllä. Teknologia luo illuusion, että elämä on elettävä pikakelauksella. Ihminen on muuttunut lyhytjänteiseksi ja kärsimättömäksi. Kaikilla on kiire julistaa innovaatioiden mantraa, mutta kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä ja antaa innovaatioiden tulla."
Yritysten hallitukset Meristö laittaa futurologiassaan rohkeasti uusiin puihin: "Yritysten kannattaisi hankkia hallituksiinsa "osa-aikaisia kylähulluja" tuomaan uusia näkemyksiä".
Kiinnostavinta artikkelissa oli kuitenkin se, mitä Meristö sitten Ennustaa: "Rekrytoinnissa käydään jatkossa kova kilpailu. Osaaminen kun ei ole paikkaan sidottua. Kansainvälisessä kilpailussa selvitäkseen jokaisen tulee brändätä oma osaamisensa".
Hoh hoijaa, juupa juu. Kaiken kiireen keskellä tässä pitää vielä alkaa keksimään itsellensä brändiä...[pakenee takaviistoon paniikissa tutkimaan Wikipediasta, että mitäs ihmettä se brändi taas oikein tarkoittikaan. Onhan se hommattava, kun se futurologi kerran sanoi niin]
PS. Kyllä minä haluaisin olla se kylähullu siellä hallituksessa. Siitä maksetaan kuulemma hyvin, eikä siellä kai mitään erikoista kylähullun roolissa tarvitse tehdä. Kunhan on hullu.
Meristö analysoi nykyaikaa seuraavasti: "Elämme 24/7/365 -elämää, jossa tapahtuu koko ajan ja jatkuvalla syötöllä. Teknologia luo illuusion, että elämä on elettävä pikakelauksella. Ihminen on muuttunut lyhytjänteiseksi ja kärsimättömäksi. Kaikilla on kiire julistaa innovaatioiden mantraa, mutta kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä ja antaa innovaatioiden tulla."
Yritysten hallitukset Meristö laittaa futurologiassaan rohkeasti uusiin puihin: "Yritysten kannattaisi hankkia hallituksiinsa "osa-aikaisia kylähulluja" tuomaan uusia näkemyksiä".
Kiinnostavinta artikkelissa oli kuitenkin se, mitä Meristö sitten Ennustaa: "Rekrytoinnissa käydään jatkossa kova kilpailu. Osaaminen kun ei ole paikkaan sidottua. Kansainvälisessä kilpailussa selvitäkseen jokaisen tulee brändätä oma osaamisensa".
Hoh hoijaa, juupa juu. Kaiken kiireen keskellä tässä pitää vielä alkaa keksimään itsellensä brändiä...[pakenee takaviistoon paniikissa tutkimaan Wikipediasta, että mitäs ihmettä se brändi taas oikein tarkoittikaan. Onhan se hommattava, kun se futurologi kerran sanoi niin]
PS. Kyllä minä haluaisin olla se kylähullu siellä hallituksessa. Siitä maksetaan kuulemma hyvin, eikä siellä kai mitään erikoista kylähullun roolissa tarvitse tehdä. Kunhan on hullu.
6 kommenttia:
Tälläisia itsensä brändäämisasioita lukiessa panee kädet kainaloita myötä ristiin ja kiittää siitä, että sai hypätä sivuun oravanpyörästä. Muuten kyllä ikävöin työtäni, ja siksipä ehkä hieman brändäänkin blogiminääni Blogistanissa.
Sinulla on kiinnostava blogi. Tunnut tarttuvan aiheisiin, joita itsekin olen pohtinut ja joista olen kirjoittanutkin. Mm. juttusi naisten kotitöistä ja ajankäytöstä on sellainen. Naisen vuorokaudenhan olisi oltava 27 tuntia, jotta hän olisi miehen kanssa tasaveroinen. Myös juttusi Ei on hyvä.
Jos joku on onnistunut hyppäämään pois tästä oravanpyörästä, niin aplodit sille [oliko niin, että sinulla ei ollut läheistä suhdetta pankin lainatiskin kanssa?].
Kiitos. Tämä on lähinnä tälläistä aloittelijan sepustamista, mutta hyvin hauskaa kyllä. Itsellensä on erityisen mukava naureskella.
Kahlasin arkistosi sieltä vanhasta osoitteesta lävitse ja minulla oli erittäin viihtyisää. Sanoisinko, että hyvä "bränti".
Ihan hyvä olis olla kylähulluna, mutta kuten aina niin luulen että "munaton " hullu ei ole pätevä edes hullun hommiin, jos niistä maksetaan hyvä palkka. Sori vaan.
Hyvä Yx työtön kylähullu. Taidat olla oikeassa. Jokaiseen hommaan täytyy olla pätevä eikä saa olla "munaton". Tunnistan ainakin jälkimmäisen puutteen itsessäni...
Lumo,
minä menetin ääneni ja luennointini työalttarilleni koulussa ja jouduin varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisää tarinaa tästä on blogissani, vanhemmissa merkinnöissä, jos jotakuta tätä lukevaa asia kiinnostaa.
Tsemppiä vaan jatkoon, paukkuja sinulla on kivasti!
Hei, olen pahoillani. Anteeksi, että laskin leikkiä asiasta. En voinut arvata tuota. Asia ei kävellyt minua vastaan niissä kirjoituksissa, jotka arkistostasi luin.
Lähetä kommentti