Elämä uusiksi

Millainen olet oikeasti?

Hm...Tosiasiassa, ihan oikeasti:

Minua ei ole luotu äidiksi. Olen erakko. Itseriittoinen. Kylmä. Rakkaudeton. Sisäänpäinlämpenevä. Itseni kanssa hyvin toimeentuleva.

Mitä sitten tekisit toisin, jos saisit tilaisuuden valita?

Olisin lapseton omasta tahdostani

[mutta saisinko pitää nämä neljä jo tullutta, joita rakastan yli kaiken]

---

En kaipaisi sukulaisia, ystäviä, kylänmiehiä, -naisia tai läheisiäni

[voisinko ajatella ansainneeni kuitenkin jo nämä nykyiset siskoni, harvat ystäväni ja sielunkumppanini, kun niiden kanssa on taivallettu sittenkin jollainlailla yhteinen ja rikas taival].

---

Tulisin todellakin hyvin toimeen ilman miestä

[mutta tämä kehityskelpoinen on jotenkin asettunut sydämeeni pysyvästi 23 yhteisen vuoden jälkeen].

---

Voisin ilomielin ja huoletta kadottaa siivous-, pyykinpesemis-, autonajamis-, työntekemis- ja silittämistaitoni

[se pitää paikkansa. Toivoisin kuitenkin pitäväni sanat, lauseet ja kirjoittamisen hallussani]

---

Ja autiolle saarelle ottaisin tänään mukaani vain tietokoneeni ja korttipakan

[tai no... ehkä sittenkin ison pinon hyviä kirjoja ja paluulipun kotiin].

---

Onneksi kesti taivaltaa tähän asti elämää ja tehdä kaikki nämä väärät valinnat, ennen kuin tunnistin itseni ja erotin tärkeät asiat epäoleellisista.

Hyppy tuntemattomaan

Tuttu, entinen ja vakaa on turvallista, eikä sitä haluta muuttaa.

Muutos, epävarmuus ja uusi pelottaa.

Mitä vanhemmaksi elämme, sitä helpompaa on tukeutua vanhaan laituriin.

Samassa oravanpyörässä pyöriminen huimaa vähemmän.

Sosiaalinen ympäristö ja arkielämän realiteetit painostavat meitä: pankkilainojen lyhennykset, laskujen maksut, perheen elättäminen, naapuria nopeammat auton vaihdot; puhumattakaan siitä, "mitä ihmisetkin ajattelevat".

Joskus on sielunsa rauhan nimissä kuitenkin pysähdyttävä ja tehtävä jotakin, kuten Juicen laulun Balladi sanat asian kauniisti sanovat:

"Aamuyössä aistein avoimin

elämääni silmiin katselin

vanhan eilisen,

uuden tulevaisuuden

sen kaiken näin ja paljon oivalsin.

Aamuyössä aistein riisutuin

huomispäivään uupumatta uin

mä katsoin aurinkoon

elämässä kiinni oon

sen tajusin ja riemuun hullaannuin"

---

Jotta jos se elämä on ainutkertainen, niin en minä tahdo todeta eläkkeelle päästyäni, että soudin samassa veneessä tahkoten, vaikka minun peräsimeni näytti ihan muualle.

Sinne jonnekin, mihin aamulla lähteminen olisi taas mielekästä, touhu toisi punan poskille sekä intohimon kätteni ja pääni työhön. Tekemisen ilon.

---

Hyppyä tuntemattomaan, elämän arvovalintaa tai vaihtoa toisiin maisemiin ei voi tehdä vaarantamatta jotakin muuta. On vain luotettava omaan uimataitoonsa.

---

[No muutama päivä sitten, kun minä päätin lähteä lätkimään työpaikastani ja olin ilmoittanut siitä työnantajalleni, aviomies tuli töistä kotiin ja totesi, että on se hyvä, jotta toinen meistä on vakaissa töissä, kun hän ajatteli hyppyä tuntemattomaan...]

---

Onneksi nopeat syövät hitaat.

Nimimerkki: Riemuun hullaantunut