Melkein kaksisataa apinaa

Arvot ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä ja tavoittelemisen arvoisina elämässä [vaikkapa oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja ympäristön suojelu]. Omat arvomme vaikuttavat käyttäytymiseemme sekä valintoihin ja päätöksiin, joita teemme.

Päätöksiä ja valintoja eri tarpeiden kesken tekevät myös valtio ja kunnat. Niiden on lakien perusteella turvattava ensisijaisesti kansalaisten perusoikeudet ja -tarpeet, mutta sekä valtiolla, että kunnilla on kuitenkin itsenäinen päätäntävalta isojen rahojen kohdentamisessa.

Päätöksenteon valmistelevat aina virkamiehet ja heillä onkin päälle näkymätön, mutta pelottava valta rahanjaossa. Varsinaiset päätökset nuijitaan kuitenkin niiden ihmisten toimesta, jotka ovat vastuullisessa luottamustoimessa hallituksessa, eduskunnassa sekä kunnan eri elimissä. Nämä ihmiset ovat isiä ja äitejä, nuoria ja vanhoja, perheellisiä ja perheettömiä. Päätöksentekoa yhteisten rahojen käytöstä ohjaavat näiden henkilöiden omat, henkilökohtaiset arvot ja linjaukset, tai ainakin niin pitäisi olla.

Valinnat ovat usein vaikeita luottamustoimissa. Aina ei ole olemassa parasta vaihtoehtoa, on vain useita huonoja, joista on valittava yksi. Jos annan rahaa sairaanhoitoon, onko se lapsiperheiltä poissa? Jos nostamme opintorahaa, täytyykö poliiseja vähentää? Rakennammeko oopperatalon, vai teemmekö indeksikorotuksen eläkkeisiin?

Eduskuntavaalit ovat tulossa.

Nimimerkki Mestariampuja PiPi referoi Tiede.fi keskustelupalstalla Iltasanomia:

"Näin eduskunta törsää

Liki 250000 euron juhlakirja, kolmen miljoonan tutkimusinstituutti, juhlaoopperoita sadoilla tuhansilla euroilla, ulkomaanmatkoja yli kahdella miljoonalla.

Puhemies Paavo Lipposen ja pääsihteeri Seppo Tiitisen mukaan eduskunta on päättänyt juhlia 100-vuotistaivaltaan komeasti ja kalliisti, mutta yksin juhlavuosi ei selitä eduskunnan iloista varainkäyttöä. Kun valtion budjetti on tarjonnut kaikille niukkuutta ja säästöjä, on eduskunta saanut kasvattaa menojaan rauhassa viime kymmenen vuotta.

Vuonna 1996 eduskunnan menot olivat euroissa 41,8 miljoonaa. Tänä vuonna sama vertailukelpoinen budjetti on jo kohonnut 91,9 miljoonaan.

Valtiovarainministeriö ei ole uskaltanut puuttua eduskunnan tuhlailuun. Nyt kuitenkin eduskuntaryhmissä haluttaisiin painaa jarrua."

Eläköön eduskunta 100 vuotta. Eläköön kansanedustajat.

Uskallus, halu ja kyky asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ovat päättäjiltä hukassa. Samaisilta veijareilta tuntuu kadonneen kyky erottaa oikea väärästä ja puoluekuri tarjoaakin miellyttävän tekosyyn olla olematta eri mieltä.

Asioihin tiukasti kantaa ottava Sanoma Ihmiskunnalle - [vain ihmiskunnan jäsenille] ehdottaa 4.1 blogissaan Vaihtoehtoliike 2007:n nimissä: Kierrätä kansanedustaja.

Luulen, ettei kierrätys auta. Seura tekee kaltaisekseen, kukaan ei uskalla painaa jarrua eikä vauhtisokeutta voi parantaa edes kaihileikkauksella.

Mielestäni kaikkien luottamustoimien osalta pitäisi vaatia todellinen tilivelvollisuus päätöksenteossa.

Jätän äänestämättä. Päätöksenteko on syvältä.

[PS: En voi olla lisäämättä perjantaina 5.1 tähän jälkikirjoitusta. Kansanedustaja Päivi Räsänen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii pitkien hiuksien oikeutta armeijassa oleville miehille. Siinäpä sitä näkökulmaa asioiden tärkeysjärjestykseen.]